Lauri Alanko kannustaa liikkeelle – ”Liikunta on ainoa tapa saada aivoihin lisää hermosoluja”

Urheilulääkäri Lauri Alanko on uransa aikana hoitanut Pihlajalinnan Urheiluklinikalla potilaita petankin pelaajasta kestävyysurheilijaan. Hänelle liikkujan vaiva on aina yhtä tärkeä, olipa kyseessä maailmanmestari tai tavallinen harrastaja. Alanko kannustaa liikunnan pariin myös vähän liikkuvia ja korostaa liikkumisen hyötyjä esimerkiksi aivoille.

Urheilulääkäri tuntee eri lajien kuormituksen

Lauri Alanko on koulutukseltaan liikuntalääketieteen erikoislääkäri, jolla on yli 15 vuoden kokemus niin vastaanotolta kuin kentän laidoilta. Tällä hetkellä hän toimii Pihlajalinnan Etelä-Suomen alueen Urheiluklinikan ylilääkärinä ja auttaa liikkujia juniori-ikäisistä senioreihin. Hän ymmärtää urheilun asettamat vaatimukset hoidolle ja kuntoutukselle, olipa kyse sitten tapaturmasta, rasitusvammasta, ylikuormituksesta tai astmasta.

Alanko on nähnyt urallaan lajien monipuolisen kirjon. Hänelle työssä parasta ovat potilaat, sillä ihmisiä on kiva auttaa. Eri lajien parissa työskentely on mielenkiintoista, ja jokaisessa lajissa on omat erityispiirteensä.

– On mielenkiintoista miettiä, miten eri lajit kuormittavat ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota. Hoidin esimerkiksi kerran petankin pelaajaa, joka oli menossa EM-kisoihin ja mietin silloin, onkohan mitään lajia, mitä ei olisi tullut vastaan, Alanko naurahtaa.

Kuvaaja: Ville Vuorinen

Kaikki liikkujat samalla viivalla

Kilpaurheilijoiden ja kuntoilijoiden kanssa työskentely on erilaista, mutta Alanko korostaa, ettei hän tee eroa asiakkaiden välillä.

– Ei ole väliä, onko vastaanotolla maailmanmestari tai harrastaja. Hänellä on ongelma, ja minun tehtäväni on auttaa hänet takaisin lajin pariin. Kilpaurheilijoiden kanssa mietitään toki erilaisia asioita, kuten kisakauden vaihetta. Huippu-urheilussa ei puhuta terveyden edistämisestä, vaan suorituksesta, ja mukaan tulee lääketieteen ulkopuolisia asioita, kun toimeentulo on kiinni suorituskyvystä.

Kuntoilijan voi joskus olla haastavaa tietää, milloin lääkäriin kannattaa hakeutua vaivojen kanssa, Alanko antaa ohjeen.

- Jos kipu häiritsee ja estää sinua tekemästä sitä, mitä haluat tehdä, niin silloin kannattaa tulla vastaanotolle selvittämään mitä asialle voidaan tehdä. Aina ei voi, mutta hyvin usein voi.

Elämä on kevyempää pintakaasulla

Alanko puhuu paljon liikunnan hyvistä vaikutuksista ja uskoo, että yhteiskunnalliselle liikkumattomuuden haasteelle voitaisiin tehdä paljon. Hänen mukaansa yksi ratkaisu on asenteiden muutoksessa, sillä ketään ei kannata yrittää pakottaa liikkumaan.

– Sen sijaan tykkään aina sanoa, että elämä on kevyempää pintakaasulla. Tärkeintä on, että liikunta on kivaa. Kukaan ei liiku siksi, että verenpaine laskisi, vaan siksi, että se on nautinnollista.

Alanko muistuttaa myös liikunnan monista muista hyödyistä ja toteaa, että lasten päivittäinen liikuntasuositus, tunti päivässä, olisi tutkitusti pätevä aikuisellekin.

– Jos haluat tehostaa oppimista, mene ensin lenkille. Liikunta parantaa myös luovuutta ja lievittää stressiä. Tämän kaiken lisäksi liikunta on tutkitusti ainoa tapa saada aivoihin lisää hermosoluja.

Tasapaino on avain hyvinvointiin

Kuten elämässä yleensä, liikunnassakin on kysymys tasapainosta ja kokonaiskuormituksen hallinnasta.

– Ei se ole vain fyysinen kuormitus, mikä meitä rasittaa, vaan henkinen ja sosiaalinen ihan yhtä lailla. Tasapaino aktiivisuuden ja palautumisen välillä on tärkeää, Alanko muistuttaa.

Työn, perheen ja muun elämän kiireiden keskellä tarvitaan toisinaan kekseliäisyyttä, jotta liikkumiselle löytyy aikaa. Harrastavien lasten vanhemmille Alanko heittää vinkin:

– Menetkö lapsen treenien aikaan kahvioon selailemaan puhelinta vai lähdetkö itse lenkille?