Mykoplasma
Mykoplasma aiheuttaa usein nuhaa ja yskää. Toisinaan taudin aiheuttama yskä voi jatkua pitkäänkin. Tautiin sairastuvat useimmiten kouluikäiset lapset ja nuoret aikuiset.
Mykoplasma
Mykoplasma aiheuttaa usein nuhaa ja yskää. Toisinaan taudin aiheuttama yskä voi jatkua pitkäänkin. Tautiin sairastuvat useimmiten kouluikäiset lapset ja nuoret aikuiset.
Mykoplasmasta lyhyesti
Mykoplasma on hengitystieinfektio, joka voi muistuttaa tavallista flunssaa. Toisinaan se aiheuttaa pitkittynyttä yskää, ja voi aiheuttaa osalle sairastuneista myös keuhkokuumeen.
Suomessa mykoplasmaa esiintyy epidemioina noin 3–7 vuoden välein. Tartunta tapahtuu pääasiassa pisaratartuntana ja leviää tehokkaasti erityisesti kouluympäristöissä. Mykoplasmatartuntoja tavataan eniten syksyllä ja talvella.
Taudin ehkäisemiksi on tärkeä noudattaa hyvää käsihygieniaa ja sairastaa tauti rauhassa kotona.
Varaa aika tartuntataudeissa auttavalle lääkärille
Voit varata ajan itsellesi tai toisen henkilön puolesta.
Varaa aika suoraan verkosta. Asiakaspalvelumme auttaa myös ajanvaraukseen liittyvissä asioissa ympäri vuorokauden.
Onko sinulla työterveys Pihlajalinnassa?
Pidämme huolta työntekijöistä niin etänä kuin kasvokkain.
Tarkista työnantajaltasi, mitkä seuraavista ajanvarauksen tavoista ovat käytössä työterveyspalvelussanne:
verkkoajanvaraus
Pihlajalinna Terveyssovellus
soitto puhelinpalveluun. Tarkista työnantajaltasi, varataanko työterveysaika Pihlajalinnan asiakaspalvelusta vai Hoitajapalvelusta.
Asioi joustavasti etävastaanotolla
Etävastaanotto on hyvä vaihtoehto hoitaa monia kiireellisiä ja kiireettömiä asioita helposti missä ja milloin vain.
Näin asioit etänä:
Video- tai puhelinvastaanotto: Varaa aika suoraan verkkoajanvarauksestamme.
Chat-vastaanotto: Keskustele Pihlajalinna Terveyssovelluksessa tai suoraan selaimellasi lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ilman ajanvarausta.
Mikä on mykoplasma?
Mykoplasma on Mycoplasma pneumoniae -bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio. Mykoplasma tarttuu herkästi yskiessä ja aivastaessa syntyvien pienten pisaroiden välityksellä. Mykoplasmainfektio voi tarttua myös läheisessä kontaktissa, kuten kätellessä. Taudin itämisaika on tyypillisesti 1–4 viikkoa, mikä on pidempi kuin monissa muissa hengitystieinfektioissa, kuten flunssassa tai influenssassa.
Mykoplasma on erityisen yleinen 5–30-vuotiailla, mutta infektion voi saada kaikenikäiset. Epidemioiden aikana mykoplasma voi aiheuttaa pitkäkestoisia tartuntaketjuja esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla, joissa läheinen kontakti edistää taudin leviämistä.
Mykoplasmaa voi esiintyä myös sukupuoliteitse tarttuvana infektiona, mutta tällöin kyseessä on eri mykoplasmabakteerin aiheuttama tartunta.
Mitä oireita mykoplasma aiheuttaa?
Mykoplasman aiheuttamat oireet vaihtelevat lievistä vaikeisiin ja voivat kestää useita viikkoja. Tavallisimpia oireita ovat:
pitkittynyt yskä, joka voi olla kuivaa ja ärsyttävää
kurkkukipu
kuume
päänsärky
väsymys ja huonovointisuus.
Osalle sairastuneista voi kehittyä keuhkokuume. Myös muut oireet, kuten ihottuma tai tasapainohäiriöt, voivat taudin yhteydessä olla mahdollisia.
Milloin lääkäriin?
Useimmat mykoplasmainfektiot paranevat itsestään ilman erityistä hoitoa. Hakeudu lääkäriin, jos:
yskä pitkittyy yli 3 viikon mittaiseksi
korkea kuume ei laske muutamassa päivässä
hengitys vaikeutuu tai tuntuu raskaalta
yleisvointi heikkenee selvästi
rintakipu voimistuu tai on jatkuvaa.
Mykoplasmaan viittaavien oireiden vaivatessa voit varata ajan yleislääkärille, infektiolääkärille tai lastenlääkärille nuorempien potilaiden sairastaessa. Jos kuulut työterveyden piiriin, saat apua myös työterveyshuollosta.
Mykoplasman diagnoosi perustuu tyypillisesti oireisiin ja lääkärin tutkimukseen. Tarvittaessa otetaan verikoe vasta-aineiden määrittämiseksi tai nielunäyte bakteerin toteamiseksi.
Keuhkokuumetta epäiltäessä voidaan keuhkoista ottaa röntgenkuvat.
Mykoplasman hoito
Valtaosa mykoplasmainfektioista paranee itsestään levolla ja runsaalla nesteiden juomisella. Oireiden lievittämiseen voi käyttää kipu- ja kuumelääkkeitä, joista parasetamoli on ensisijainen vaihtoehto. Tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia, voi myös käyttää. Yli 1-vuotiaiden lasten oireita voi lievittää hunajalla ja höyryhengityksellä.
Vaikeampiin tapauksiin voi lääkäri määrätä hoidoksi antibiootteja. Antibiooteista huolimatta yskä voi jatkua useita viikkoja, mutta se helpottuu yleensä vähitellen.
Voiko mykoplasman tarttumista ehkäistä?
Mykoplasmaa vastaan ei ole rokotetta, joten tartuntojen ehkäisy perustuu hyvään käsihygieniaan ja oikeanlaiseen yskintätekniikkaan.
Huolehtimalla seuraavista asioista suojaat itseäsi ja läheisiäsi tartunnalta:
Pese kädet säännöllisesti saippualla ja vedellä tai käytä käsihuuhdetta.
Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan tai hihan yläosaan, ei käsiin.
Puhdista säännöllisesti kosketuspintoja kotona ja työpaikalla.
Sairasta tauti rauhassa kotona.
Usein kysyttyä mykoplasmasta
Mykoplasma tarttuu pisaratartuntana. Kun tartunnan saanut henkilö yskii, aivastaa tai puhuu, bakteeri leviää ilmateitse pisaroina. Bakteeri voi levitä myös kosketuksen välityksellä, joten hyvä käsihygienia on taudin ehkäisemiseksi tärkeää.
Mykoplasma voi tarttua jo ennen oireiden ilmaantumista. Taudin tartuttavuus jatkuu tavallisesti noin 1–2 viikkoa oireiden alkamisen jälkeen.
Sairastetun taudin jälkeen mykoplasma voi jäädä hengitysteihin useaksi viikoksi tai jopa muutamaksi kuukaudeksi, mutta tartuttavuus vähenee merkittävästi oireiden helpottaessa.
Kyllä, valtaosa mykoplasmainfektioista paranee itsestään. Lievät ylähengitystieoireet häviävät tyypillisesti 1–2 viikon kuluessa oireenmukaisella hoidolla.
Keuhkokuumeeksi kehittynyt mykoplasmainfektio vaatii yleensä antibioottihoitoa. Tällöin paraneminen kestää pidempään, ja erityisesti yskä saattaa jatkua useita viikkoja.
Mykoplasmainfektio ei aiheuta merkittäviä riskejä raskaana oleville tai sikiölle.
Mykoplasmainfektio hoidetaan odottavilla samoin kuin muillakin, mutta mahdollisessa antibioottivalinnassa lääkäri huomioi raskauden vaiheen. Raskaana olevien on kuitenkin aina syytä hakeutua lääkäriin herkemmin hengitystieinfektion oireiden pitkittyessä tai vaikeutuessa.
Mykoplasman erottaminen muista hengitystieinfektioista on haastavaa, mutta sille tyypillistä on jopa viikkoja kestävä kuiva ja ärsyttävä yskä. Flunssan oireet ovat yleensä lievempiä ja kestävät lyhyemmän aikaa.
Koronavirustartuntaan verrattuna mykoplasmassa on harvemmin haju- tai makuaistin menetystä, mutta oirekuva voi muuten olla samankaltainen.
Töistä tai koulusta tulisi olla poissa niin kauan kuin on kuumetta tai yleisvointi on selvästi heikentynyt. Yskä voi jatkua pitkäänkin, mutta pelkän yskän vuoksi ei yleensä tarvitse olla poissa, jos yleisvointi on hyvä ja kuume poissa.
Tietoa muista tartuntataudeista
Influenssa
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Tarttuvaa tautia esiintyy runsaasti joka talvi.
Myyräkuume
Myyräkuume paranee yleensä itsestään, mutta voi aiheuttaa vakaviakin oireita. Tautia tavataan eniten loppukesästä ja syksyllä.
Koronavirus
Korona voi oireilla tavallisen flunssan tavoin, olla joko lähes tai kokonaan oireeton tai aiheuttaa monenlaisia ja vaikeitakin oireita.
Pitkäkestoinen korona eli long covid
Pitkäkestoinen korona eli long covid alkaa noin kolmen kuukauden sisällä sairastetusta koronavirusinfektiosta. Oireita ovat muun muassa aivosumu, tykytys ja uupumus.
Lapsen flunssa eli nuhakuume
Lapsen flunssa aiheuttaa nuhaa, tukkoisuutta, yskää, kurkkukipua ja usein myös kuumetta. Tärkein hoitokeino on lepo.